Terapiasuuntauksena ratkaisukeskeisyys

Psykiatrisessa hoidossa on erilaisia suuntauksia terapioissa. Vaihtoehtoina ovat mm. kognitiivinen, psykodynaaminen, interpersoonallinen ja ratkaisukeskeinen. Ratkaisukeskeinen työtapa syntyi psykoterapeuttisessa työssä Yhdysvalloissa 1960–70-luvulla. Ratkaisukeskeisessä terapiassa ei sanan varsinaisessa merkityksessä ratkaista asioita vaan suunnataan työskentelyä asiakkaan edistymiseen toivottuun suuntaan tai rakennetaan tulevaisuutta toivotulla tavalla.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa painottuu se, ettei mielenterveysongelmien lievittäminen tai poistaminen edellytä niiden syiden ymmärtämistä ja analysointia. Peter De Jong ja Insoo Kim Berg määrittelevät ratkaisukeskeistä terapiaa seuraavasti. Terapeutti tekee asiakkaan kanssa yhteistyötä ja sallii asiakkaan itse määritellä omat visionsa tulevaisuudesta.

Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja terapiassa autetaan asiakasta tulemaan paremmin tietoisiksi siitä mikä on mahdollisuuksien rajoissa mahdollista ja mikä ei. Asiakkaan voimavarojen hyödyntäminen on ratkaisukeskeisen terapian tunnusmerkki.

Asiakkaan historia ja käsitykset ongelmista otetaan huomioon ja otetaan ne osaksi muutosta. Tutkimusten mukaan ratkaisukeskeinen terapia soveltuu monien ongelmien hoitoon. Ratkaisukeskeinen terapia on myötäelämiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Ratkaisukeskeisyys tukee asiakasta muuttamaan ymmärrystä itsestä ja ympäristöstä, muuttamaan elämän suuntaa ja omaa toimintaa.

Kuten kaikissa terapiamuodoissa myös ratkaisukeskeisyydessä on omat haasteensa. Kirjan Psykiatria (2021) mukaan haasteiksi on katsottu mm. monimutkaisissa ongelmissa voi olla vaikea uskoa yksinkertaisiin ratkaisuihin, toivon ja tavoitteiden asettaminen voi olla vaikeaa vaikeissa elämäntilanteissa ja myönteisyyteen panostaminen voi antaa kuvan helpoista ratkaisuista.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa käytetään myös erilaisia työmenetelmiä vastaanotolla ja menetelmissä yhtenä tavoitteena on pyrkiä tuomaan esille asiakkaan jo olemassa olevia voimavaroja, taitoja ja hänen ajatuksiansa tulevaisuudesta.

Toivottu muutos asiakkaan toiminnassa tai esimerkiksi elämäntilanteessa voi tapahtua hitaasti, suunnitelmallisesti, nopeasti tai se voi olla hyvinkin vaikeaa. Yleensä pienet muutokset johtavat suurempiin muutoksiin. Tavoitteellisuus on yksi tärkeä osa ratkaisukeskeisyyttä. Osa terapeuteista sanoo, että ratkaisukeskeisyydestä on tullut heille myös osa elämäntapaa, eikä se ole vain työtapa.

Jokainen toki valitsee itselleen sopivan vaihtoehdon ja jokaisessa terapiasuuntauksessa on varmasti hyvät ja haasteelliset puolensa. Tässä kirjoitin pääpiirteitä ratkaisukeskeisestä vaihtoehdosta. Jos sinua kiinnostaa lukea enemmän ratkaisukeskeisestä terapiasta suosittelen lukemaan Jong & Bergin Ratkaisukeskeisen terapian oppikirjan, 2020.