MIKSI KIUSAUKSIA ON VAIKEA VÄLTTÄÄ? MITEN RUOKA VAIKUTTAA TUNTEISIIN?

Jatkan vielä edellisestä aiheesta eli mielihyvästä. Tiedämme varmasti jokainen, että joskus on tilanteita, että on todella vaikea vastustaa jotain herkullista kakkua, pullaa tai muuta makeaa. Vaikka olisi päättynyt, että vähennän makean syömistä, niin silti löytää itsensä hyvin nopeasti miettimästä "pullatiskiltä", minkä ihanan herkun valitsisi.

Liittyen mielihyvän tunteeseen lähdin pohtimaan miten ruoka ja paljon puhuttu lohturuoka liittyy mielihyvän kokemiseen ja miksi lohdutamme itseämme ruoalla? Miksi on vaikea vastustaa välillä kiusausta varsinkin ruoan suhteen?

Tuularin ja Karlssonin (2017) artikkelin mukaan mielitekojen vastustaminen saattaa olla vaikeaa, koska mielihyvän kokemus ja aivojen toiminnalliset muutokset ovat suurimmillaan juuri ennen palkkion saamista. Mielikuva hyvänmakuisesta leivoksesta tai muusta herkusta synnyttää mielihyvän tunteita ja koska se vaikuttaa voimakkaasti mielihyväjärjestelmään on vaikea vastustaa kiusausta. Voimme siis päätellä, että kiusauksia on vaikea vastustaa, koska ns. kiusaus vaikuttaa aivojen toiminnallisiin muutoksiin ja mielihyväjärjestelmäämme.

Syöminen rauhoittaa, koska se aktivoi kehossamme hormonaalisia ja hermostollisia toimintoja. Ylen artikkelin "Lohturuoka voi olla kuin huumetta- näin sokeri ja rasva vaikuttavat aivoihin" kerrottiin hyvin eri ruoka-aineiden vaikutuksista. Sokeri kiinnittyy keskushermostossa opioidireseptoreihin ja ne taas synnyttävät hyvänolon tunnetta. Hiilihydraatit lisäävät serotiinin tuotantoa ja se lisää onnellisuuden tunnetta ja rasvahapot aktivoivat tunteiden säätelyyn kuuluvia alueita ja ne taas vähentävät stressiä ja ahdistuneisuutta. Ruoka-aineilla on siis selkeästi vaikutusta meidän kehoomme ja tunteiden kokemiseen.

Wileniuksen (2021) artikkelin mukaan sokeriin ei esimerkiksi jää koukkuun, kuten yleensä ajatellaan vaan tulemme ennemminkin riippuvaiseksi syömisen aiheuttamasta palkitsevuudesta. Pitkään jatkunut väsymys ohjaa meitä helposti syömään epäterveellisiä ja helposti valmistettavia ruokia, jos kokee läheisyyden kaipuuta tai seksuaalisuuset tarpeet eivät tule tyydytetyksi saattaa myös syömisellä alkaa korvata näitä tarpeita.

Ruokaan voi liittyä hyviä muistoja ja turvallisuuden tunnetta. Meitä on voitu lapsena palkita tai lohduttaa ruoalla. On myös todettu, että miesten ja naisten lohtusyömisessä on eroja. Miehet syövät useammin iloon ja naiset suruun.

Suomessa tutkimusten mukaan hemmotteluherkkuna on usein suklaa ja eniten suomalaiset syövät lohturuokaa huonon sään aiheuttamaan mielipahaan. Psykologi Outi Rinne on kirjoittanut kirjan Lohturuokaa ja kirjasta löytyy terveellisiä vaihtoehtoja lohturuoaksi, ne hellivät sekä mieltä että vatsaa. Jos haluaa terveellisimpiä vaihtoehtoja lohturuoaksi kannattaa tutustua tuohon kirjaan.

- Jos syömisen kanssa on ongelmia ja tunnistaa itsellä olevan voimakasta/haitallista lohtusyömistä on hyvä miettiä miksi syö?

- Mitä tarvitsen/kaipaan ja onko ruoka korvike, sille mitä oikeasti tarvitsen?

- Osaanko rauhoittua ja levätä ilman ruokaa?

- Millaiset tuntemukset ohjaavat minua syömään?