MITÄ TUNTEET KERTOVAT MEISTÄ?

Miten määrittelet itsesi? Jos sinun pitää esitellä itsesi, mitä kerrot itsestäsi? Koetko olevasi arvokas vain tekemisen tai esimerkiksi ammattisi kautta? Koetko saavasi hyväksyntää jos olet aina valmis auttamaan ja olet aina se tehokas ja ahkerin työntekijä. Mitä vähemmän käsitys itsestämme ja minäkuvamme perustuu ulkoisille asioille, sitä tyytyväisempiä me olemme. Pyri ajattelemaan, että olen hyvä vain olemalla minä.

Ulkonäkö voi olla asia, mikä vaikuttaa merkittävästi minäkuvaamme. Valitettavasti emme ole aina nuoria ja kehomme muuttuu iän myötä. Emme ole vain sitä miltä kehomme näyttää vaan persoonallisuudella pitäisi olla suurempi merkitys.

Vertaatko itseäsi muihin? Tunnetko voivasi paremmin ja olevasi arvokkaampi, jos koet olevasi parempi kuin muut? Vai koetko olevasi huonompi kuin muut? Molemmissa tapauksissa voidaan ajatella olevan kyse on rakkauden puutteesta itseä kohtaan. Alitajuntamme muistaa, mitä ajatuksia ajattelemme itsestämme. Se muistaa hyvät ja huonot ajatuksemme. Jos siis ajattelemme itsestämme enemmän positiivisesti voimme vaikuttaa siihen mitä oma mielemme/alitajuntamme ajattelee meistä.

Kateus voi saada meidät miettimään omaa itsetuntoamme ja minäkuvaamme. Kateus nousee ihmisen sisältä, vaikka asiat olisivatkin hyvin, löytyy aina uusia kateuden kohteita. Kateuden aiheuttaja on usein riittämättömyyden ja häpeän tunne. Katkeruuden ajatellaan olevan kateuden alalaji.

Katkeruus syntyy pettymyksen tunteista mitä ei ole käsitelty. Meillä on oikeus tunteisiimme, mutta joudumme hyväksymään muutoksen, jos emme voi palata entiseen. Luopumisen surutyö kannattaa tehdä ja antaa sille aikaa. Suuntaa kuitenkin ajatuksesi ja katseesi tulevaisuuteen. Myös aika auttaa ja itselle mielekäs tekeminen lisää positiivisia tunteita. Katkeruus syö meitä ja vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme itseemme ja omaan elämäämme.

Kaipaatko toisten hyväksyntää? On luonnollista, että ihminen kaipaa toisten hyväksyntää, ja tarvitsee muiden tukea, mutta oletko hyväksynnästä ja huomiosta riippuvainen? Tunnetko, että et ole mitään, jos kukaan ei kehu tai huomioi sinun tekemisiäsi. Usko itseesi, älä hylkää itseäsi. Olemme vapaampia mitä vähemmän olemme riippuvaisia toisten hyväksynnästä.

Hylätyksi tulemisen pelko usein aiheuttaa sen, että tulkitsemme toisia ihmisiä sen kautta. Jos toinen ei vastaa puhelimeen tai viestiin ajattelemme heti hänen hylkäävän meidät tai pettävän meitä. Olisi hyvä tulla tietoiseksi mistä hylkäämisen pelko johtuu ja päästä irti tapahtumista ja tunteista, mitkä liittyvät hylkäämisen kokemukseen. Jälleen on hyvä muistaa, että älä hylkää itseäsi ole itsellesi läsnä ja armollinen. Jos muistat tilanteen missä sinut on hylätty, mieti miten toimit silloin? Huomaatko, että osasit toimia tilanteessa oikein tai ehkä alitajuntasi ohjasi sinut toimimaan tietyllä tavalla ja se tapa oli juuri oikea siinä tilanteessa. Anna itsesi huomata, että pystyt toimimaan itsenäisesti ja sinulla on selviytymiskeinoja.

Itsensä arvostaminen mahdollistaa sen, että voimme ottaa vastaan elämässä asioita avoimin mielin ja muut huomioiden. Itsemyötätunto on tuen ja rakkauden hakemista itseään kohtaan vaikeissa tilanteissa. Jos aivomme kokevat hyvää oloa päivän aikana edes minuutin, on hyvinvoinnin todettu kohenevan merkittävästi.

Tekstissä on hyödynnetty seuraavia kirjoja

Helena Marja Silvola, Tunteet työkaluina, 2020.

Terhi Ketola-Huttunen ja Susanna Laine, Epätäydellisen naisen itsetunto, 2022.

Molemmat kirjat suosittelen lukemaan.