SURU
- Kirsi Kauliomäki
- Oct 5, 2022
- 2 min read
Suru on yksi voimakkaimmista tunteista. Surun tunne voi tuntua ylitsepääsemättömältä, toivottomalta ja sitkeältä. Joskus voi tuntua, että surun kokeminen on väärin. Ulkopuoliset voivat ajatella, ettei pitäisi kokea surua esimerkiksi lemmikin kuolemasta. Jokainen voi kokea surua ja sillä mitä muut siitä ajattelevat ei ole merkitystä.
Suru pysäyttää ihmisen. Se voi viedä elämänhalun ja tulevaisuus voi näyttää täysin turhalta. Ihmisen pitää saada surra rauhassa, eikä surua pidä joutua suorittamaan. Aivot siirtävät surun aiheuttamia vaikutuksia kehoon. Sureva voi kokea esimerkiksi kipua, ruokahaluttomuutta, rintakipuja ja hengenahdistusta. Surun tunne tulisi saada purkaa ulos kehosta. On hyvä muistaa, ettei ole oikeita tai vääriä tunteita, on vain erilaisia tunteita. Kun hyväksymme ja ymmärrämme sen, tunteen kiinnipitävä voima vähenee.
Joissakin lähteissä surussa ajatellaan olevan neljä vaihetta. Vaiheet ovat sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja sopeutumisvaihe. Sivuston surevan kohtaamisen mukaan nykyinen surututkimus ei tue ajattelutapaa surun vaiheista. On myös todettu, että surun vaiheistaminen voi tuntua surevasta mitätöimiseltä ja painostavalta, koska pitäisi pystyä siirtymään vaiheesta toiseen. Surulla ei pitäisi olla aikarajaa.
Akuutteja reaktioita suruun voivat olla sokki, epäusko, tunteiden puuttuminen ja fyysiset tuntemukset. Pidemmän ajan kuluttua voi esiintyä univaikeuksia, syyllisyyttä, ahdistuneisuutta, elämän arvojen muutosta ja kaipaus.
Sureva käyttää omia voimavaroja ja verkostoaan surusta selviämiseen. Myös ammattiapu voi olla hyvä vaihtoehto. Kukaan ei voi antaa oikeita ohjeita, miten parhaiten voi toipua surusta, koska jokainen on yksilö ja suree omalla tavallaan. Osalle käsillä tekeminen auttaa, osa haluaa puhua, osa taas kokee, ettei koe tarvetta puhumiselle. Toisille surun käsittelyä voi auttaa kirjoittaminen tai musiikki.
Joskus kuolema voi olla myös helpotus, varsinkin jos läheinen on sairastanut pitkään, silloin surutyö alkaa läheisen ollessa vielä elossa. Surutyötä ei kannata pakottaa itsessä vaan suru toimii omaehtoisesti. Ajan myötä voimakkain kipu hellittää, mutta kaipauksen ja ikävän ei tarvitse koskaan loppua.
Silvola 2020, Tunteet työkaluina.
mielipalvelut.fi
vantaanseurakunta.fi

Comments